Puhtauden laadunvalvonta

Tänään koulussa tutustuttiin puhtauspalveluiden maailmaan. Erityisesti otsikoissa oli puhtauden laadun arviointi ja toimintojen kehittäminen. Aihe herätti kiinnostusta, joten ajattelin laittaa tärkeimmät asiat muistiin tulevaisuuden varalle.

Puhtauden arviointi

                     

Puhtautta arvioidaan restonomin työympäristöissä jatkuvasti. Aistinvarainen arviointi on riittävää päivittäiseen arviointiin ja se paljastaa puhdistuksen mahdollisen laiminlyönnin tai riittämättömyyden. Epämiellyttävät hajut, roskat ja pöly ovat helposti havaittavissa ja melko tavanomaisia esimerkiksi keittiöympäristössä. Näiden lisäksi jyrsijöiden puremajäljet ja ulosteet sekä hedelmä- ja etikkakärpäset kertovat, että tilat vaativat perusteellisempaa puhdistusta.

Päivittäisen arvioinnin lisäksi puhtauden taso voidaan varmistaa mikrobiologisilla menetelmillä. Näitä menetelmiä on tarjolla useita erilaisia, esimerkiksi petrifilm, hygicult, luminesenssi ja kosketusmaljat. Mara ry:n omavalvontaohjeessa ohjeistetaan näytteitä otettavan vähintään kolme kertaa vuodessa ja vähintään viisi näytettä kerrallaan (Elintarvike ja Terveys- lehti, 2013, 33).

                     

                      

                                                          ( www.oriondiagnostica.fi)

Hygicult-testillä mitataan erilaisten bakteerien, homeiden ja hiivojen kasvua. Testi otetaan puhdistetulta pinnalta, esimerkiksi työtasolta, leikkuulaudalta, veitsestä, ovenkahvasta tai työntekijän kädestä. Käyttö on helppoa, sillä testilevy on saranoitu. Testitulos voidaan analysoida 3-5 vuorokautta näytteenoton jälkeen ja sen säilyvyysaika on pitkä.

Pohdiskelin, miten puhtaanapidon seurantaa toteutetaan käytännön työssä. Päätin ottaa asiasta selvää ja haastatella ravintola-alan esimiestä.  Lyhyen pohtimisen jälkeen haastateltavaksi valitsin Juvenes-Yhtiöt Oy:n Yliopiston ravintolan Ravintolapäällikköä Johanna Säilyä.

      Mitä menetelmiä ravintolassanne käytetään pintahygienian laadun seurannassa? 

V: Organisaatiossamme käytetään pintahygienian laadunseurannassa hygiculttia ja lisäksi meillä käy yhteistyökumppani tekemässä omat tutkimukset.

   Kuinka usein näytteitä otetaan?

V: Näytteet otetaan itse 2 kertaa vuodessa ja yhteistyökumppani ottaa näytteet myös 2 kertaa vuodessa.

     

    Millaisia toimenpiteitä testitulokset aiheuttaa/ reagoidaanko testituloksiin millään tavalla?

V: Testitulokset kirjataan sähköiseen järjestelmään ja poikkeuksista pitää tehdä vastine sekä korjaavat toimenpiteet suunnitelma

     

        Kirjataanko testitulokset esim. omavalvontalomakkeisiin ja onko niistä raportointivelvollisuus eteenpäin ylemmille esimiehille?

V: Testituloksia ei kirjata erikseen omavalvontaan, vaan ne on saatavissa sähköisestä järjestelmästä, jota myös organisaation kehitysjohtaja seuraa.

       Onko ravintolassa käytössä vedetön tai esivalmisteltu siivous? Jos on, onko vaikuttanut puhtaustasoon verraten vedelliseen pesuun?

V: Meillä on käytössä tuotantotiloissa vedellinen pesu ja asiakastiloissa samoin niiltä osin kuin niiden siisteydestä huolehtiminen kuuluu ravintolalle.  

Kiitos Johannalle vastauksista, ehkäpä sain tästä itsekkin ajatuksia ja ideoita oman työpaikan kehittämiseen tulevaisuudessa!

Mikä ihmeen INSTA800:2010?

Aihetta tutkiessani löydän lähes jokaisen opuksen sivuilta maininnan INSTA800:2010 standardista, mutta ainakaan minulle se ei ensi näkemältä avautunut mihinkään suuntaan. Löysin kuitenkin hyvin pätevän selityksen tähän asiaan Suomen Standardisoimisliiton nettisivuilta:

"Standardissa esitetään objektiiviset mittauskriteerit, joiden avulla siivouksen tekninen laatu voidaan todentaa selkeästi. Standardi auttaa dokumentoimaan ennalta määritellyn laatutason yksiselitteisesti. Lisäksi palveluntarjoajat ja työntekijät itse voivat tarkastaa, onko sovittu laatutaso saavutettu. Standardin luokitusten avulla on helppo kertoa tilojen käyttäjille siivouksen tekninen laatu. Asiakkaat voivat käyttää standardia määritelläkseen selkeästi laatuvaatimuksensa. Näin asiakkaiden on helpompi vertailla tarjouksia ja palveluntarjoajien on helpompi laatia niitä."

Eli kyseinen standardi määrittelee ainakin silmämääräisen arvioinnin pääperiaatteet, tarkastusmenettelyt, teknisen laadun arviointimenettelyt sekä mittalaitteilla tehtävät mittaukset. Kätevää, että alan ammattilaisille on kehitetty tällainen systeemi helpottamaan työntekoa.

Toimintojen kehittäminen

Esimiehen vastuulle kuuluu huolehtia, että puhtaanapito työpaikalla on mahdollista suorittaa laadukkaasti sekä kaikkien lakien ja asetusten mukaan. Esimiehen on huolehdittava, että henkilökunnalla on riittävä tieto ja taito oikeaoppiseen siivoukseen sekä tarvittaessa järjestää koulutusta.

-Erkki (Hanna Potila)

 Lähteet:

Hygienia opas. Elintarvike ja terveys- lehti. 16.painos. Sastamala. 2013.

Pintahygieniaopas. Suomen ympäristö- ja terveysalan kustannus Oy. 2013. Pori.

Evira. Luettu 29.1.15. http://www.evira.fi/portal/

Vaitti, S. Puhtauspalvelun toiminnallisen laadun arviointijärjestelmän kehittäminen ja siivouksen teknisen laadun mittaus- ja arviointijärjestelmän arviointi. 2014. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/70648/Vaitti_Seija.pdf?sequence=2